Harju (suomeksi)

Harju 2019



 
RBR:n alkuperäisformaatin erikoiskoe Harju vuosimallia 2019.
Tilanne: Julkaisupäivä 31.7.2022
Pelattavissa rsf -pluginilla.

Harju 2019 credits

Core team


Joona Karimaa
Aleksi Paakkinen
Ville Setälä

3rd party assets
 
BTBFin
JP Virtanen
Janne Laahanen
meye.dk
generated.photos
sketchfab.com/karolmiklas
 
Reference sources

Janne Laahanen
Onni Keronen
Ville Setälä
Joona Karimaa
Joonas Lönn
Aleksi Paakkinen
Justup
 
Logo design

Lumi Fellman
Joona Karimaa

Test crew

gheeD
Janne Laahanen
Joonas Lönn
jukkagee
Keeb (Roni)
makinentommi
mik78
mika-n
Onni Keronen
Patterzzeni
The Stig of RBR
Teemu Suninen
Ville Pynnönen
Heikki Ylioikarainen
Hawk
Luppis
 
History of Harju

Onni Keronen

Special thanks

Workerbee
Tom Smalley
mika-n
Jyväskylä city / Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
Land surveying department of Finland
Rallysimfans.hu

Created with
 
Blender
Wallaby
Cloud Compare
Krita
 




Tilannepäivitys helmikuu 2022:

 Englanninkieliseen päivitykseen tästä.

Tilannepäivitys kesäkuu 2021:

Englanninkieliseen päivitykseen tästä.

 Tilannepäivitys joulukuu 2020:

 





Tilannepäivitys marraskuu 2020:

 




Tilannepäivitys heinäkuu 2020:



Harjun historiaa:

Kun puhutaan Suomen MM-rallista ja sen erikoiskokeista, monelle voi tulla mieleen esimerkiksi Urria, Myhinpää tai Suomen MM-rallin legendaarisin erikoiskoe Ouninpohja. Kuitenkaan kyseiset erikoiskokeet eivät olleet Jyväskylän Suurajojen historian alusta asti mukana rallin reitissä.

Sen sijaan aivan Jyväskylän keskustassa sijaitseva Harjun erikoiskoe oli mukana jo vuonna 1951, Arvo ”Kurva” Karlssonin voittaessa historian ensimmäisen Jyväskylän Suurajot. Nykyisen Harjun erikoiskokeen varrella, Yliopistonkadulla järjestettiin 250 metrin kiihdytys- ja jarrutuskoe. Pian tämän jälkeen Harjulla alettiin järjestämään mäkikoetta, jossa Harjun päälle kiihdytettiin Yliopistonkadulta, ja maaliin laskettiin Pitkäkadun puolelle.

Carl-Otto Bremer laskettelemassa Harjun päältä alamäkeen vuonna 1957.
(Kuva: Keski-Suomen museon arkisto)

Tämän jälkeen Harju oli satunnaisin väliajoin mukana rallin erikoiskokeena kilpailun muuttuessa maantieajosta suljetuilla erikoiskokeilla järjestettäväksi kilpailuksi. 70- ja 80-luvuilla aina sen puoliväliin ja B-ryhmän aikakauden loppumiseen asti Harjun erikoiskokeen lähtö sijaitsi Yliopistonkadulla, ja maali sijaitsi Harjun päällä, johon reitti mutkitteli Oikokadun, Löylykadun ja Pitkäkadun kautta.

Harjun reitti 70-luvulla ja vuosina 1980-1986.

B-ryhmän aikakauden päättymisen jälkeen, vuonna 1987 Harju ajettiin ensimmäisen kerran nykyisin tunnetussa muodossaan, jolloin reitti kiersi Sepänkadulta Pitkäkadulle. Erikoiskokeen maali sijaitsi kuitenkin Yliopistonkadulla, Norssin kulmalla. Heti uuden reitin avausvuonna tarjoiltiin dramatiikkaa, sillä Lasse Lampi osui Mitsubishi Starionilla puuhun käännyttäessä soraosuudelle Harjulta laskeutumisen jälkeen. Samana vuonna tarjoiltiin myöskin oravakevennys, kun Martin Ericsson meinasi ajaa Audilla oravan päälle Pitkäkadulla. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1990 Didier Auriol osui samaan puuhun, mihin Lampi osui kolme vuotta aikaisemmin. Näiden osumien jälkeen puu poistettiinkin Harjulta, eikä soraosuudella enää sattunut tilanteita.

Kuitenkin vuonna 1996 sattui Suomen MM-rallin historian tuhoisin onnettomuus, kun tanskalaiskuljettaja Karsten Rikhardtin Mitsubishi Lancer karkasi kuljettajansa käsistä väkijoukkoon Pitkäkadulla sijaitsevan suoran päässä. Yksi katsoja kuoli, ja yli 20 katsojaa loukkaantui tapauksessa. Tämän jälkeen Pitkäkadun suoralle asetettiin hidastusshikaanit, jotka hillitsivät kuljettajien vauhtia Pitkäkadulla. Kuitenkin vuoden 1998 jälkeen Harjun erikoiskoe poistui Suomen MM-rallin ohjelmasta yleisen vastustuksen vuoksi.

Harjun reitti vuosina 1987-1998, pienin muutoksin. Vuoden 1996 onnettomuuspaikka merkitty punaisella ympyrällä, jossa keltainen piste keskellä.

Harjun erikoiskoe palasi vuonna 2014 rallin ohjelmistoon, tutunomaisella reitillä. Vanhoihin reitteihin erotuksena oli se, että erikoiskokeen maali sijaitsi Kortesuonkadulla. Harjun erikoiskoe nousi yhdeksi nykyisen Suomen MM-rallin kulmakiveksi, ja se on vakiinnuttanut asemansa rallin avaavana erikoiskokeena. Joka vuosi Harjun rinteillä on useita tuhansia ihmisiä seuraamassa rallin kulkua, sillä se on ainutlaatuisella paikalla aivan kaupungin keskustassa.

Harju nykyisessään muodossa vuodesta 2014 alkaen.

 Vuonna 2019 käynnistyi idea Harjun erikoiskokeen saattamiseksi Richard Burns Rally-ajopeliin ja moninpelikäyttöön. Idean isänä ja puuhamiehenä toimii Joona Karimaa, joka perusti elokuussa 2019 työryhmän Harjun erikoiskokeen rakentamiselle ja tekemiselle. Useat vapaaehtoiset ovat käyneet ottamassa valokuvia objekteista Harjun erikoiskokeen varsilla. Lisäksi internetistä saatava data sekä videotoistopalvelu YouTubesta löytyvät incar-videot ovat olleet ahkerassa käytössä. Suunnitelmana on tehdä Harjun erikoiskoe virtuaaliseen muotoon vuoden 2019 Harjun erikoiskokeen näköiseksi. Tarkkaa valmistumispäivämäärää projektille ei voida antaa, sillä projekti on hyvin laaja-alainen, ja työtunnit eivät ole laskettavissa yhden käden sormilla. 

- Onni Keronen


2 kommenttia: